Сборник лекций и упражнений по карельскому языку (ливвиковское наречие)

Мне купили новые лыжи. Мама варит кашу.

ESSIIVU. TRANSLATIIVU

Essiivu

Essiivu vastuau kyzymyksih: kenenny? minny?

Essiivan sijapiättehet ollah:

1)-nnu/-nny (yksikös se liittyy yksivardalohizis nominois heikkoh vokalivardaloh, kaksivardalohizis nominois – vokalivardaloh; monikos – monikon tunnuksien -loi/-löi, -i:n jälles) (ezim.: tyttö – tytö-nny, tyttö-löi-nny; pereh – perehe-nny, pereh-i-nny; velgu – vella-nnu, velgo-i-nnu; luba – luva-nnu, luv-i-nnu);

2)-n, -na/-nä (net liitytäh lujah vokalivardaloh). Nämmä kolme piätehty ollah käytös vai erähis kohtis merkites aigua:

-) tänä talven, tänä vuon, sinä piän;

-) Ezimmässargen, suovattan, piätniččän.

Essiival merkitäh:

1)kenenny libo minny on kentah libo mitah (ezim.:

Händy pietäh hyvänny kiändäjänny. Minun muamo ruadau keittäjänny.);

2)tapahtuman aigua (ezim.: Suovattan buabo pastau piirualoi. Tänä kezän lähten suveh.);

97

3) tilua, kudamas kengi libo migi on (ezim.:

Nuorennu häi ruadoi mečäs. Voimattomannu olles ei pie ruadua.).

Translatiivu

Translatiivu vastuau kyzymyksih: kenekse? mikse?

Yksikön da monikon translatiivan sijapiäteh on -kse.

Yksikös se liittyy yksivardalohizis nominois heikkoh vokalivardaloh, kaksivardalohizis nominois – vokalivardaloh; monikos – monikon tunnuksien -loi/ -löi, -i:n jälles) (ezim.: počči – poči-kse, počči-loi-kse; nuori – nuore-kse, nuor-i-kse/nuori-loi-kse; ohjuaju – ohjuaja-kse, ohjuaj-i-kse).

Translatiival merkitäh:

1)kenentah libo mintah muutundua keneksetah, miksetah libo mittumaksetah (ezim.: Lapset jiädih orboloikse. Häi opastuu liägärikse.);

2)ruandan piämiäriä (ezim.: Hyö kazvatetah kartohkua myödäväkse. Naine ombeli pluat’an pruazniekakse.);

3)ruandan aigua (ezim.: Tulin teile gost’ah kahtekse

čuasukse. Lähten buabale kyläh kuukse. Hyö muututtih elämäh linnah talvekse.);

4)ruandan tabua merkites kieldy (ezim.: Lapset hyvin paistah karjalakse. Naine lugou virokse.).

98

Huom! Translatiivan muoduo puaksuh käytetäh partitiivanke sanaliittolois merkiten aigua: kaikekse talvie, kaikekse igiä, täkse päiviä, täkse keziä.

Harjoitus 1. Luaji mallin mugah.

Malli: Häi oli vessel. Häi tuli kodih. → Häi tuli kodih vesselänny.

Tyttö oli atkal. Tyttö käveli puistos. Poigu oli väzynyh. Poigu tuli yliopistos.

Pieni lapsi oli voimatoi. Pieni lapsi virui magavusijas.

Naine oli lašku. Naine istui sohval.

Brihačču oli nel’l’äs. Brihačču tuli kerähmöh.

Tai mies on kiändäi. Tai mies oli Suomes.

Harjoitus 2. Täytä taulukko.

paras ystävy

Harjoitus 3. Muuta virkehet mallin mugah.

Malli: Konzu olin lapsi, elin kyläs → Lapsennu elin kyläs.

Konzu häi oli vahnu naine, häi ei ruadanuh.

Konzu olin pieni tyttö, olin ylen kirkei.

Konzu olin nuori neidine, tahton tulla opastajakse. Konzu olin hyvä opastui, puaksuh istuin kirjastos.

Konzu olin lašku, en tahtonuh nimidä luadie. Konzu se oli ärei koiru, se puri äijän ristikanzua.

Harjoitus 4. Täytä taulukko.

Harjoitus 5. Käytä alleviivattuloi sanoi essiivas.

Olen voimatoi. Virun kois _____________________. Olen väzynyh. Tulin kodih _____________________. Olen vihaine. Soitin ystäväle ____________________. Olen igävy. Istun yksin kois _____________________. Olen älykäs. Lähten tutkindoh ___________________. Olen lašku. Maguan divanal _____________________

kogo päivän.

Harjoitus 6. Luaji mallin mugah.

Malli: Siä oli hyvä. Nygöi se muutui (vilu) → Siä muutui vilukse.

Linnu oli pieni da puhtas. Nygöi se on muuttunuh

(suuri da ligahine).

Lapsennu häi oli pieni da ravei. Nygöi häi on tulluh (täyzi-igäine da vagavu).

Puu oli vaste istutettu. Nygöi se on kazvanuh (korgei da tihei).

Poigu uideli kodvan vilus vies. Illal häi tuli (voimatoi). Lapset oldih iložat. Sit hyö tuldih (igävy).

Pertis oli tuli. Sit se sammutettih da perti muuttui (pimei).

Harjoitus 7. Muuta monikkoh.

101

Malli: Brihačču tuli ilokkahakse → Brihačut tuldih ilokkahikse.

Poigu tuli tervehekse. Tuomi kazvoi suurekse. Naine tuli vahnakse.

Valgei paidu tuli ligahizekse. Kodi mualattih vihandakse. Sygyzyl koivu tulou keldazekse. Jalgu tulou kibiekse.

Harjoitus 8. Kiännä käyttäjen essiivua libo translatiivua.

Её мама работает поваром.

В пятницу мы уезжаем в отпуск.

На выходные дни мы поедем в деревню.

Хочу съездить во время отпуска на две недели к морю. Кем он хочет стать?

Мне надо прийти домой к шести часам.

Впрошлом году было много ягод. Брат приедет во вторник.

Ему нашли работу на год. Она учится на врача.

Скажи это предложение по-карельски!

Вдетстве я много пел.

SYVÄINPAIKKUSIJAT

102

Syväinpaikkusijoih kuuluu inessiivu, elatiivu da illatiivu.

INESSIIVU

Inessiivu vastuau kyzymyksih: kus? mis? kenes?/kes?

Yksikön da monikon inessiivan sijapiäteh on -s.

Yksikös se liittyy yksivardalohizis nominois heikkoh vokalivardaloh, kaksivardalohizis nominois – vokalivardaloh; monikos – monikon tunnuksien -loi/ -löi, -i:n jälles) (ezim.: kylä – kylä-s, kyl-i-s; linnu – linna-s, linno-i-s; tytär – tyttäre-s, tyttär-i-s).

Inessiival merkitäh:

1)paikkua, min syväimes kentah libo mitah on (ezim.: Täs uvves rakendukses on viizi kerrostu. Nygöi häi eläy Suomes.);

2)ruandan aigua (ezim.: Vuvves ei käynnyh buaballuo ni yhty kerdua. Ruokiin fatieran kolmes

čuasus.);

3)tilua, kudamas kentah, mitah on (ezim.: Hyö eletäh sovus. Tulin kodih pahas mieles. Lapsi on n’älläs.);

4)midätah mostu, mil migi on peitetty, hierottu (ezim.: Järvi on jiäs. Nenä on noves.);

103

5) ruaduo, šeikuičendua (ezim.: Naizet ollah muarjas. Olet ruavos. Häi ainos on avus.)

ELATIIVU

Elatiivu vastuau kyzymyksih: kus?/kuspäi? mis?/mispäi? kenes?/kenespäi?

Yksikön da monikon elatiivan sijapiättehet ollah -s, -späi. Yksikös se liittyy yksivardalohizis nominois heikkoh vokalivardaloh, kaksivardalohizis nominois – vokalivardaloh; monikos – monikon tunnuksien -loi/ -löi, -i:n jälles) (ezim.: kylä – kylä-s(päi), kyl-i-s(päi); linnu – linna-s(päi), linno-i-s(päi); tytär – tyttäre-s(päi), tyttär-i-s(päi)).

Elatiival merkitäh:

1)lähtemisty, eruomistu, eroitandua kuspäigi, mispäigi (täs tapahtukses käytetäh späi-piätehty) (ezim.: Miehet tuldih mečäspäi. Tyttö otti takin

škuapaspäi.);

2)materjualua (ainehtu), kudamas mitah on luajittu (ezim.: Died’oi luadiu labjua ravvas. Tämä sormus on luajittu kullas.);

3)aigua, kudamas on migi algau (ezim.: Allus en uskonuh sinuh. Lapset huogavutah kezäkuus elokuuh.);

104

4)paginua kenes libo mis (ezim.: Buabo puaksuh kerdou minule omas elaijas. Tyttö sanoi omahizis.);

5)paikkua, kudamas kentah libo mitah on (täs tapahtukses käytetäh späi-piätehty) (ezim.: Brihačču on kyläspäi. Tämä kiändäi on Virospäi.).

ILLATIIVU

Illatiivu vastuau kyzymyksih: keneh?/keh? mih? kunne?

Yksikön da monikon illatiivan sijapiäteh on -h.

Yksikös se liittyy yksivardalohizis nominois lujah vokalivardaloh, kaksivardalohizis nominois – vokalivardaloh; monikos – monikon tunnuksien -loi/ -löi, -i:n jälles) (ezim.: kylä – kylä-h, kyl-i-h; linnu – linna-h, linno-i-h; tytär – tyttäre-h, tyttär-i-h).

Illatiival merkitäh:

1)paikkua, kudaman sydämeh kentah libo mitah menöy libo tulou; panendupaikkua (ezim.: Pappi tuli kirikköh. Lapsi lähti pihah. Tyttö pani tetratit da opastundukirjat reppuh.);

2)liikkehen, kačondan suundua (ezim.: Kačohäi häneh! Minä kačahtimmos tyttöh tarkah. Lapsi juoksi muamah.);

3)ruandan keinuo (ezim.: Häi ainos luadiu kai omah tabah. Otti vägeh.);

105

4)aigua (ezim.: Tuatto nosti aijan kolmeh päiväh/kolmes päiväs. Häi loppi ruavon n’edälin alguh.);

5)syydy (ezim.: Mies kuoli rubeh.);

6)ruandan piämiäriä (ezim.: Ystävy ainos tulou minule abuh. Brihačut lähtiettih gribah.);

7)vaihtovastinehtu (ezim.: Mies osti auton miljonah rubl’ah. Naine vaihtoi kuldazen sormuksen syömizeh.).

Harjoitus 1. Pane inessiivas olijat sanat illatiivah.

kirikös joves mäes laukas tahnuos korves lammes hatus suos rannas kullas kivokses kullas

kyzymykses

106