TOORAMA_lyrics

M O R D VA L A S E D

M O R D V I N S

Vladimir Romaškin

Andrei Romaškin

Vitali Romaškin

Vitali Prokin

Oleg Gangejev

Aleksei Krutsinkin

Vladimir Kokurin

Dmitri Jedelkin

Gennadi Dulkin

Торамась морай мокшекс

Мокшэрзянь васенце оцязорсь Тюштя куломдонза инголе кочказе ломаньтналонц и мярьгсь: “Аф ламос тейне илядсь улемс мархтонт, но тяда лажна, мон кадса тейнть эсь торамазень. Кда лиси зиян, турада торамаса, мон кульса и саян лездома.”

Торама ансамбльста алятне турайхть, нолдайхть седиень сязи вайгяль, ¸райхть тянь вельде панемс, сяськомс зиянть, тердемс атянь-атяньконь лездома: “Кулемасть, мокшетнень и эрзятнень культурань лихтибрясна кармась коськома, кяльсна юмама-арама лангса, эряви лезкс!”

Кочкафоль-тифоль Торама фольклоронь ансамбльсь 1990 кизоня Мордовиять пряошса Саранскяйса. Тяниень пингть эсонза вейхкса алят – 16 кизоста сявомок 48-ти молемс. Морайхть мокшень и эрзянь лама вайгяльса морот, тяка ¸ткть гайфтихть инструментальнай музыкавок, няфнихть ¸тмелянь койхть-обуцят. Торамась латцесы кунардонь морамань асуть тяниень пингонь музыкальнай инструменттнень коряс. Сон тиенди джаз и рокк-группатнень мархта марстонь проектт. Тянь вельде сон эреклафнесы мокшень и эрзянь кунардонь ваймовайгяльть, максси тейнза од эряф тячиень шиса. Од ломаттнень эса сргозьфни кельгома эсь юрснонды и синь полаткшнесазь сонь моронц.

Торамать содасазь и кельгсазь Мордовияса (ансамбльсь казьф Мордовия Республикань Государственный премияса). Сонь вайгялец

страткшни Россиять келеска (тейнза максф васенце премиясь и зрнянь медальсь народнай музыкань “Голоса России” марнек Россиянь конкурсса, 1994 к.). Сидеста ансамбльть тернесазь фестивальс, концертс омба мастору: Эстонияв, Финландияв, Латвияв, Швецияв, Польшав, Голландияв, Англияв.

Эстонияса 1999 кизоня пуромсь студентонь куроня – Торамать кельгиенза. Тяфтама клуб ули Саранскяйсонга.

Торамать васенце альбомоц лемтьфоль эрзянь фолклоронь моротненди. Тя СД-са с¸рматф мокшень лама вайгяльса морамась. Сембе ня моротне кочкафт мокшень велева, синь тянинге морсесазь эряфкшу ломаттне. Ня моротнень юрсна ¸тасть лама поколениянь ваймонь пачк, синь кочказь эсезост мокшень народть ризфонзон-пичефксонзон, кенярдемань и авардемань сельмоведензон. Сяс эсост тяшка вий, тняра вайгяль, мзяра морайда – сняра нота кайги!

Мокшень и эрзянь моротне Торамать морамаса лазондсазь менельть, аш тейст перяфкс. Ансамбльть вятиец Йовлань Оло (Владимир Ромашкин) корхтай тянь колга: “Мороти максси пацят эрьгясь, ваймовийсь. Минь моратама кайгиста, седиень сязезь, миньцонк лама эрьгяда, шадозь шады вийда. Мес? А сяс, мес минь мяленьке ванфтомс ломаньтналоньконь, мастороньконь юмамада-ара- мада. Морамста мон ванан кулхцондыхнень сельмос: синь эсост таколдома. Лисенди, минь сатоськ сянь, мезе ¸раме! Монь эрьгязе

¸тни ломаттненди, кфчятькшни ¸ндол, и монь мяльне солсихть кулхцондыхнень пря¸ньца, ваймозе – синь ваймосост.”

Toomas Help, Валентина Мишанина

Toorama laulab mokša laule

Siinpoolse maailmaga hüvasti jättes kutsus mordva kuningas Tjuštja kokku oma rahva ja sõnas: “Mina ei ole teie keskel enam kaua, aga ma jätan teile oma sarve – toorama. Kui teid peaks ähvardama suur hädaoht, siis puhuge seda sarve – ma kuulen ja tulen teile appi!” Ning Toorama mehed proovivadki “sarve puhuda” ja hoida hävimast iidset mordva muusikakultuuri.

Pärimusmuusika ansambel Toorama asutati Mordvamaal Saranis 1990. Praegu kuulub sellesse üheksa meest, noorim neist 16ja vanim 48aastane. Toorama eriline jõud on algusest peale olnud mordva mitmehäälsetes lauludes ja esituse ainuomases seades. Ent samuti mängitakse arhailisi pille, haaratakse publikut kaasa vanade tavandite maailma ning püütakse muusikalist pärimust siduda kaasaegse muusika võimalustega (seaded ja ühised kavad d•ässja rockgruppidega). Nõnda proovitakse oma rahva hulgas velmata mordvalaste ainulaadset ürgset muusikapärandit ja olude kiuste tuua oma juurte juurde tagasi võõranduvaid noori inimesi.

Üle miljonilise arvuga mordvalased on praeguseks suurim soomeugri rahvas, kellel ei ole oma riiki. Elades Moskvast kagusse jääval laialdasel maa-alal, jagunevad nad neljaks rahvusrühmaks: ersadeks (u.700000), mokšadeks (u.350000), šokšadeks ja karataideks.

Toorama esimene album keskendus ersa muusikapärimusele (‘Toorama. Mordvin songs – Songs from

Erzyan-Mordvin’ , esmaväljaanne 1997 Mipu Music Oy 700695-000827; teine väljalase 1997 Finlandia Records, Warner Music Finland 0630-18065-2). Siinsele plaadile on salvestatud mokšade iidsed polüfoonilised laulud. Mordva mitmehäälsus tugineb kahele kooskõlavale meloodiajoonele ning nende peenele heterofoonilisele varieerimisele, nii et ajuti võib kõlada sama palju erinevaid noote, kui on laulul lauljaid. Meloodiajoonte piiridel kõlavad siiski selged intervallid, mis hõlmavad ersa laulude puhul tavaliselt sekundi või tertsi, mokša laulude puhul on mõnevõrra suuremad. Pikkadest lauludest on plaadile mahtunud vaid alguspool. Eestlasele on mordva paljuhäälne ja keerukas laulukultuur tuttav juba pea veerand sajandit: 1976 lindistas ja filmis ersa lauljaid “Linnutee tuulte” ekspeditsioon, 1979 aga ilmus Viktor Danilovi koostatud plaat ersamordva rahvalauludega.

Toorama on teada-tuntud ja kõrgelt hinnatud Mordvas (saanud sealse riikliku preemia), Venemaal (kuldmedal ja peapreemia ülevenemaaliselt rahvamuusikakonkursilt “Venemaa hääled” 1994. aastast) ja mitmel pool maailmas (paljud festivalija muud esinemised Eestis, Soomes, Rootsis, Lätis, Poolas, Hollandis ja Inglismaal). Eestis loodi 1999. a. Toorama muusikast innustunud üliõpilaste eestvõttel Toorama Austajate Ring, samalaadne ühing on tegutsemas ka ansambli kodulinnas Saranis.

Ersade-mokshade muistsed laulud saavad Toorama esituses ainulaadse sisendusjõu, mille kohta Toorama juht Jovlan’ Olo (Vladimir Romaškin) ütleb ise: “Energia tuleb meie lauludesse kontsentreeritusest, jõhkrast jõust, millega me esineme. Me laulame valjusti ja läbitungivalt, meis on väga palju energiat, raevu. Miks?

Sest me tahame vältida lõppu, tahame hoida meie rahvast ja maad kadumast. Esinedes vaatan inimestele silma: nad on ehmunud, järelikult jõudis pärale! Ma justkui paiskaksin elektrit välja ja see kandub edasi nagu välk.”

Toomas Help, Indrek Särg

Tooraman mokšamordvalaiset laulut

Kun kuningas Tiuštia oli jättämässä tämän maailman, hän kutsui kokoon miljoonaisen kansansa, mordvalaiset, Venäjän eteläisimmän suomalais-ugrilaisen kansan. Lähdön hetkellä Tiuštia sanoi: “En viivy keskuudessanne enää kauaa, mutta jätän teille sarveni, tooraman. Se auttaa teitä kutsumaan ihmiset kokoon, jos teitä uhkaa suuri vaara. Puhaltakaa silloin sarveen, niin minä kuulen sen ja tulen auttamaan teitä.” Vielä nykyäänkin Tooraman jäsenet “puhaltavat sarveen” ja koettavat näin estää perinteistä mordvalaista musiikkikulttuuria katoamasta.

Perinteistä kansanmusikkia soittava Toorama perustettiin Mordvassa, Saranissa vuonna 1990. Nykyään siihen kuuluu yhdeksän miestä, joiden ikähaitari ulottuu 16:sta 48 vuoteen. Tooraman reper tuaarin ydintä ovat mordvalaiset moniääniset laulut, jotta yhtye esittää omalla ainutlaatuisella tavallaan. Yhtye esiintyy myös soitinten kera, se tuo esille perinnäistapoja ja koettaa välittää musiikillista traditiota myös nykymysiikin keinoin (tekniset mahdollisuudet, yhteisprojektit jazzja rockbändien kanssa). Näin pyritään herättämään henkiin mordvalaisten ikivanhaa, ainutlaatuista musiikkiperinnettä ja saada nuoret kiinnostumaan siitä kehnojen olojen kiusallakin.

Toorama on kotimaassaan Mordvassa hyvin tunnettu ja arvostettu yhtye (Mordvan tasavallan valtiollinen pal-

kinto), ja se on saanut tunnustusta myös Venäjällä (kultamitali ja pääpalkinto kansanmusiikkikilpailussa Venäjän Äänet 1994). Toorama tunnetaan myös muualla maailmassa. Se on käynyt esiintymismatkoilla Suomessa (mm. Rääkkylä, Kaustinen), Latviassa, Ruotsissa, Puolassa, Hollannissa ja Englannissa. Virossa perustettiin vuonna 1999 Tooraman musiikista innostuneiden opiskelijoitten toimesta Tooraman ihailijakerho, jollainen toimii myös yhtyeen kotikaupungissa Saranissa.

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat laajalti asuttaneet pohjoista ja itäistä Eurooppaa jo esihistoriallisella ajalla. Unkarilaiset, suomalaiset ja virolaiset ovat tätä nykyä ainoat suomalais-ugrilaiset kansat, joilla on itsenäinen valtio. Muut suomalais-ugrilaiset elävät muiden hallitsemilla alueilla lähinnä nykyisen Venäjän, mutta myös mm. Latvian ja Skandinavian alueilla.

Mordvalaisten keskuudessa elää neljä kansallista ryhmää. Suurin ryhmä ovat ersäläiset, jotka asuvat laajalla alueella Ni•ni-Novgorodista Orenburgiin. Tälle alueelle sijoittuu myös nykyinen Mordvan tasavalta. Mokšalaiset elävät lähinnä Mordvan tasavallassa. Šokšalaiset ovat pieni ryhmä “mokšalaistuneita” ersäläisiä ja karatait puolestaan Tatarstanissa eläviä mordvalaisia, joiden kieli on täysin turkkilaistunut, mutta jotka ovat säilyttäneet mordvalaisen musiikkiperinteen.

Tooraman ensimmäinen levy keskittyi ersäläisen musiikkiperinteen esittelemiseen. (‘Toorama. Mordvin songs – Songs from Erzyan-Mordvin’ alun perin: 1997 Mipu Music Oy 700695-000827, sittemmin myös: 1997 Finlandia Records, Warner Music Finland 0630-18065- 2). Nyt julkaistulla levyllä on mokšalaisten muinaisia polyfonisia lauluja. Mordvalaisten laulujen moniäänisyys perustuu kahteen yhdessä soivaan sävelkulkuun sekä

näiden hiuksenhienoon, heterofoniseen variointiin, niin että aika ajoin saattaa kuulua yhtä paljon eri säveliä kuin laululla on laulajia. Melodiasävelkulkujen rajoilla kuuluvat silti selvät intervallit, joista mordvalaisten lauluissa ovat tavallisimpia sekunti tai terssi, mokšalaisten lauluissa erot ovat jonkin verran suurempia.

Ersäläisten ja mokšalaisten muinaiset laulut saavat Tooraman esittäminä ainutlaatuisen tehon, josta Tooraman johtaja Jovlan’ Olo (Vladimir Romaškin) on todennut: “ Lauluihin vir taa energiaa raa’asta voimasta, jonka varassa me esiinnymme. Laulamme kovaan ääneen ja läpitunkevasti, meissä on suunnattomasti energiaa, suoranaista raivoa. Miksi? Siksi, että me haluamme välttää oman loppumme, haluamme estää kansaamme ja maatamme katoamasta. Kun esiinnymme, katson ihmisiä silmiin; jos he ovat järkyttyneitä, niin esiintymisemme on onnistunut! On kuin olisin lähettämässä sähköä, joka iskee kuulijoihin kuin salama.”

Toomas Help

Moksha-Mordvin songs by Toorama

Leaving this world, the Mordvin king Tyushtia called together his people, the Mordvins, the southernmost Finno-Ugrian people of around 1 million in a territory that now is Central European Russia. At the moment of grief, Tyushtia said: “I shall be with you no longer, but I do leave the trumpet ‘Toorama’ in your keeping. If you are in danger, sound it – then I’ll hear and come to help you.” At the present, the members of the musical group Toorama strive to sound that trumpet and prevent the traditional ancient Mordvin music culture from vanishing.

The heritage music group Toorama was founded in

Saransk, Republic of Mordovia, Russia, in 1990. Today, the group has nine permanent members, all male, within the age range of 16 to 48. Toorama’s repertoire focuses on Mordvinian polyphonic songs, which the group performs in its own unique way. They also play instrumental tunes and perform ancient rites and ceremonies with an emphasis on active participation of the audience and extend the former tradition by using modern means of musical expression (e.g. pop music arrangements, joint projects with a jazz big band) in order to reintroduce the ancient musical culture to the today’s Mordvin society and bring the young people alienated from their cultural roots back to them. Toorama is well-known and much appreciated in Mordovia (having received the Honour Award of the Republic of Mordovia), in Russia (the All-Russia Music Contest “The Voices of Russia” 1994, the Gold Medal and the Grand Prix), and abroad (they have appeared at major folk music festivals and tours in Estonia, Finland, Latvia, Sweden, Poland, and Britain). Toorama fan clubs are active in Mordovia and Estonia.

Finno-Ugrians are the most ancient inhabitants of the Northern Europe. Nowadays, Hungarians, Finns and Estonians are the only Finno-Ugrians to have their own independent states. The other Finno-Ugrians are subordinated to strangers and live mainly within the border s of modern Russia, Latvia, and the FennoScandinavian states. Among the Mordvins, there are four different subethnic groups – the Erzians (the largest subethnicity scattered over a vast territory from Nizhniy Novgorod in the north-west to Orenburg in the south-east, including the Republic of Mordovia), the

Mokshens (the other large subethnicity living mainly within the Republic of Mordovia), the Shokshons (a small group of ‘Mokshafied’ Erzians), and the Karatay (another small group of Mordvins in Tatarstan that has fully shifted to a Turkic dialect but has preserved the essentials of a Mordvin music culture).

The first CD recorded by Toorama some years ago focuses on the Erzian tradition (‘Toorama. Mordvin songs

– Songs from Erzyan-Mordvin’ original release 1997 Mipu Music Oy 700695-000827, series release 1997 Finlandia Records, Warner Music Finland 0630-18065- 2 ). On this CD, Toorama brings you some ancient Mokshen polyphonic songs. The Mordvin polyphony is based on two superimposed melodic lines and their subtle heterophonic variation, so that at times there are as many different notes sounding simultaneously as there are singers participating. However, the interval sounding at junctures is clear: usually it is a second or a third in the Erzian tradition and more in the Mokshen. Erzian and Mokshen ancient songs, as sung by Toorama, carry a unique effect. In the words of Toorama´s director Jovlan Olo (Vladimir Romashkin), “Energy flows into the songs from sheer the power we perform with. We sing loudly, piercingly, we are overflowing with energy, utter rage. Why? Because we want to avoid our demise, we want to prevent our people and land from perishing. When performing, I look people in the eye. If they are shocked, I know our performance has been a success. It´s as though I were radiating electricity that strikes the audience like lightning.”

Toomas Help

Salvestatud / Äänitetty / Recorded: 19.-21. aprillil 2000 Tartu Õpetajate Seminari saalis

Salvestus ja heli / Äänitys ja miksaus / Recording and mixing:Jaan Tamm

Toimetusjuht / Tuottaja / Producer: Indrek Särg

Kujundus / Kuvitus / Design:Indrek Särg, Meelis Friedenthal

Tõlge eesti keelde / Vironnos / Estonian translation: Anna Ventšakova, Toomas Help, Taive Särg

Tõlge soome keelde / Suomennos / Finnish translation: Jack Rueter, Hannu Oittinen

Tõlge inglise keelde / Englanninnos / English translation:Jack Rueter

Nõuandjad / Asiantuntijat / Consultants: Niina Aasmäe (rahvakultuur, moksha keel / kansankulttuuri, mokšan kieli / ethnic cultur, Mokshen language); Taive Särg (rahvamuusika / kansanmusiikki / ethnic music)

Toimetamine /Toimittaminen / Editing:Hannu Oittinen, Jack Rueter, Vitali Romaškin, Toomas Help, Taive Särg, Indrek Särg

Küljendus / Taitto / Layout:Liisa Vesik

Kaanefotod Mordva loodusest / Kansikuvat mordvalaisesta luonnosta / Coverpictures of Mordvinian nature:Esa Kallio

Toorama fotod / Tooraman kuvat / Toorama photos: Mikk Raude

Pildid raamatutest / Kuvia kirjoista / Pictures from books: Мордовский народный костюм, Saransk 1990 ISBN 5-7595-0288-3; Мордовская народная вышивка, Saransk 1991 ISBN 5-7595-0425-8

See plaat valmis tänu järgmistele toetajatele: Tämän levyn julkaisemista ovat tukeneet: This CD was made possible by support from:

Eesti Kultuurkapital

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sukukansavaliokunta

Bjarne Dahlqvist

YARMA

This epical song tells about losing and searching out of horses. Yarma they say, Yarma, the son of a rich man,

walks with a stagger, stands up crooked and ugly. Ah, they say, he’s like a sheaf of useless hemp, Yarma’s horses disappeared.

Horses...

They say, his horses and steeds.

His plowing was abandoned in the field.

His plowing... They say, his plowing and harrowing, were abandoned with the seeds.

WHERE IS YASHKA’S MARINYA CRYING

Where is Yashka’s Marinya crying… Where is Yashka’s Marinya crying, where is she crying and blubbering? Where is she crying and blubbering? Yashka’s Marinya is at her uncle’s place, at her uncle’s place in the bathhouse. At her uncle’s place in the bathhouse...

Yashka’s Maryanya is

on the bench next to the bathhouse window. What does Yashka’s Maryanya have

for a bed?

Wet foot-wraps.

Yashka’s Maryanya has shoes for a pillow. Shoes for a pillow...

And Yashka’s Maryanya is cr ying. There’s no one to hear her out. There’s no one to hear her out...

Her friend Tatyu heard her, saw her. Her friend Tatyu...

“What is it now, Maryu dear, that you’re crying about?” “Why shouldn’t I be crying –

Foma’s Vanka has left for the night! Pretty sad, Tatyu dear,

he put on his best!

He dressed his red satin shirt, Tatyu dear,

Эх, ай, сон илять мады, вярде пеняв(û) ìî(¸)ëè, Eh, ai, õhtul heidab ta justkui magama, aga tegelikult läheb ära,

Päähän pani, Tatju-kulta, mustan pyöreän hattunsa. Jos vain olisin, Tatju-kulta, linnun siivin lentävä,

yötä päivää, Tatju-kulta, Fooman Vankaa etsisin!”

MATRAN ALDANA

Matran Aldana…

Matran Aldana, ho…, se hopeanvalkea. Hopeanvalkea…

Aldana joessa, jo…, oi joessa, saunassa. Oi joessa, saunassa...

Mitra katselee, oi saunan ikkunasta. Saunan ikkunasta...

“Tule ulos, Aldana, sinä hopeanvalkea! Oi hopeanvalkea...”

“En tule, Mitrei, en tule, senkin sika! Veit ristini...

Veit ristini. Sinä, oi, sinä sait minut sekaisin!” “Tule ulos, rakas Aldana...

Tule ulos, Aldana, sinä hopeanvalkea!” “Enkä tule, Mitrei,

en tule, Mitrei, senkin sika! Veit huivini…

veit huivini, sait minut hylkäämään tanhuani!”

KIMAN TOGAI

Kiman Togai, aito nogailainen.

Eh, aito nogailainen, sillä on rikkaan silmä. Rikkaan silmä…

Eh, ai, illalla on käyvinään maate, lähteekin ulos,

aamulla palaa raittia samalta suunnalta.

Palaa samalta suunnalta...

Eh, vai, mitä kummaa Togai tekee?

Hän tykkää Jerjoman Annasta.

Jerjoman Annasta...

Jerjoman Annasta, mutimustalaisesta,

kaupunkimoldovalainen on Anna-morsian.

Anna-morsian ...

on his head

he placed his round hat. If I, Tatyu dear,

were a bird of wing,

day and night, Tatyu dear, I would search for him!”

MATRYA’S ALDANYA

Matrya’s Aldanya...

Matrya’s Aldanya, silver light. Silver light...

Aldanya in the river, in the river, and bathhouse. In the river and bathhouse...

Mitr ya watches through the bathhouse window. Through the bathhouse window...

“Come out, Aldanya, my silver light! Silver, light...”

“I won’t come out, Mitrei, you beast! You took my cross away...

You took my cross away, you drove me crazy!” “Come out, Aldanya...

Come out Aldanya, my silver light!” “I won’t come out, Mitrei,

I won’t come out, Mitrei, you beast! You made me let my hair down…

You made me let my hair down,and now I can’t go out in public.”

KIMA’S TOGAI

Kima’s Togai is a real Nogai. He has an eye for riches. He has an eye for riches…

Evenings he pretends going to bed, and then goes to the upper end of the village,

mornings he comes back from that same direction. Comes back from the same direction...

What the heck is Togai up to? He likes Yeryoma’s Anna. Yeryoma’s Anna…

Yeryoma’s Anna, the genuine Gypsy, city Moldavian, Anna his bride. Anna his bride

SENKAN MIKITAN ULJANA

Laulussa on kysymys neidosta, jonka isä joutuu vastaamaan

miesten kokoukselle neidon tekemästä hairahduksesta.

Senkan Mikitan Uljana…

Uljana istuu pienessä majassa Volgan rannalla.

Majassa Volgan rannalla...

Maja on kattamatta vanhan tammen kuorella.

Vai, vanhan tammen kuorella...

Lattia on tekemättä vanhan tammen laudoista.

Vai, vanhan tammen laudoista...

Uljana istuu pöydän päässä.

Istuu pöydän päässä...

Katsoo ikkunasta, voi, tulee vanha muorinsa.

Voi, tulee vanha muorinsa...

“Kotiin, Uljana, kotiin jo, Uljana lapseni.

Kotiin jo, Uljana lapseni...

Isäsi vietiin miesten neuvotteluihin.

Vai, miesten neuvotteluihin...

Hänet pannaan vitilumeeen käymään paljasjaloin.”

OI, IHMISET MUREHTIVAT

Oi, ihmiset murehtivat, siellä ja täällä, ihmiset murehtivat, jaa – kirkkoa pystyttävät. Oi, kirkkoa pystyttävät – se sortuu taas, jaa, kukaan ei tiedä, miksi.

Oi, vain yksi joka tietää – Herra Iivana, Herra Iivana, mahtava pajari. Tarvitaan elävä henki,

elävä henki, puhdas mieli. Oi, sinä, kuule, puhdas mieli. Talo kylän tässä päässä. Pieni maja kylän päässä. Majassa asuu sisaruksia,

sisaruksia, kuule, kirottuja-kiusattuja ihmisiä. Ensin hänet saunotettiin seitsemässä saunassa.

Sitten hänet kylvetettiin seitsemästi pyhällä vedellä. Sitten pestiin seitsemällä saippualla.

Ensin leikattiin rinnat.

Sitten leikattiin varpaankynnet, sitten leikattiin kynnet.

Kirkon alle, oi, tyttö pantiin...

SENKA’S MIKITA’S ULYANA

This is a song about a young woman, whose father has been forced

to take responsibility for her rash actions at the elders’ council.

Senka’s Mikita’s Ulyana...

Ulyana is waiting in a little house on the bank of the Volga.

In a little house on the bank of the Volga...

Without a roof on it of old oak bark.

Of old oak bark...

Without flooring in it of old oak.

Of old oak...

Ulyana is sitting at the end of the table.

At the end of the table...

She looked out the window – her old witch of a grandmother is coming...

Her old witch of a grandmother is coming...

“Come home, Ulyana, come home now, Ulyana, my child.

Come home now, Ulyana, my child...

Your father has been taken to the men’s council.

Vai, to the men’s council...

They’ll have him walk bare-foot on white snow.”

HERE AND THERE PEOPLE ARE COMPLAINING

Here and there people are complaining, they are putting up a church.

They put it up, and it collapses,

and no one knows what needs to be done. Only one knows, and that’ s the rich man Ivan, the big landlord.

A living soul is needed and a pure mind.

A pure mind.

(You will find her) in a house on this end of the village, in a small house,

where girls and boys live,

you could say cursed people lived.

First they took and bathed her in seven bathhouses.

There they bathed her in the blessed waters of seven wells, and there they bathed her with seven soaps.

First they cut off her breasts. Then they trimmed her toe nails, then they trimmed her finger nails.

Then they put the girl under the church...

10. КАНАЗОР КУЛОСЬ, КАНАЗОР ЮМАСЬ

Каназо(¸)ð êó(þ)ëîñü(äû), êàíà(ÿ)зор, ой, юмась, Вишке аймакти, ох, ломаненза илядсь.

Вишке аймакти(äû) ëî(¸)манянза(ãà) илядсть, Сисем перня(ÿ)ва нешконза илядсть.

Сисем перня(ÿ)âà, (äû) íåø(û)êîí(û)çà(ãà) илядсть, Сисем кизоса ц¸(ö¸)раняц илядсь Сисем кизо(¸)ñà (äà) ö¸(¸)раняц(äû) илядсь, Ашезь ли(å)ñíäå êó(êó)дстонза ушу.

Ашезь ли(å)ñ(åñ)åíäå êó(êó)ä(û)тонза(ãà) óøó (äû),

Ашезь валгонда кен(êåí)кштонза фталу.

Ашезь вал(û)ãîí(û)äà (äû) кенкштонза(ãà) фталу (äû).

– Ож-ка, лисян мон(û) êóä(û)ñòîí óøó.

Îæ-êà, ëè(ëè)ñÿí ìîí(û) êóä(û)ñòî(äî)í óøó (äû), Ожканять вал(û)ãàí êåí(êåí)кштонза фталу. Ожканять (äû) валган(û) кенкштон(û)за фталу, Ожканять ванан мон кардста лишмозень.

Ожканять (äû) âàð(åãå)æàí(û) ìîí(å) кардста ли(ëè)шмозень.

– Вай, лишме, лишме, азорце кулось!

Вай, лишме, (äû) ëè(ëå)øìå, (äû) азорце кулось,

À(ÿ)зорце(å) êó(þ)лось, азорце юмась.

11.ÂÀÉ, ТЯДЯНЯЙ-АВАНЯЙ

Вай, тядяняй-аваняй, да Пеконязе сяряди, да, Пеконязе сяряди, да, Сединязти маряви.

Вина стопкать вадьса, да, Пялеваня анаса! (äà) Пялеваня анаса, да, Потмакскава ноласа! Пеконязе сяряди, мярьк, Тулень, тядяй, вирняв, (äà) Тулень, тядяй, вирняв, да, Вирень шуфтонь алгане, (äà) Вирень шуфтонь алгане, да, Самай сиде вастова.

VALITSEJA KOOLES, VALITSEJA KADUS

Valitseja kooles, oi, valitseja kadus, vägevasse valda, oh, maha jäi ta rahvas. Vägevasse valda maha jäi ta rahvas, seitsmesse aeda jäid ta mesipuud. Seitsmesse aeda jäid ta mesipuud, seitsmeaastasena jäi maha ta pojake. Seitsmeaastasena jäi maha ta pojake,

ei tulnud oma kodust välja. Ei tulnud oma kodust välja, ei astunud oma lävest alla. Ei astunud oma lävest alla.

“Oot, las ma tulen oma kodust välja. Oot, las ma tulen oma kodust välja, oot, las ma astun oma lävest alla.

Oot, las ma astun oma lävest alla, oot, las ma vaatan oma tallis ratsut. Oot, las ma vaatan oma tallis ratsut.”

“Oi, ratsu, ratsu, sinu peremees kooles! Oi, ratsu, ratsu, sinu peremees kooles,

su peremees kooles, su peremees kadus.”

OEH, MU KALLIS EMAKE!

Naljalaul, kus tütarlaps teeskleb kõhuvalu, et minna metsa salaja kohtuma oma kallimaga. Oeh, mu kallis emake,

kõhuke mul valutab, kõhuke mul valutab, nii et südagi tunneb. Viinaklaasist rüüpan, palun veel pool klaasi! Palun veel pool klaasi,

kummutan kõik kurku (noolin yle)! Kõhuke mul valutab, kuule, emake, läheksin laande,

emake, läheksin laande, metsapuude alla, metsapuude alla, paksemasse padriku.

12. КИЗОНЯНЬКЕ САШЕНДЫХТЬ

Кизоняньке са(ÿ)шендыхть туцянь, туцянь.

Верба веттне кольгондихть кру(þ)шань, крушань. Нумолнятне нал(û)хкондыхть пулоняснон мархта, да. Ши нармоннясь нал(û)хконды сельмонянзон мар(û)хта, Марфанязе нал(û)хконды эсь Ягоронц мар(û)õòà.

–Арька, Марфа, сюрес, пивас.

–Мон аф молян сюрес, пивас. Катк инголди Марфа моли, Марфафтома кись аф муви. Шорянь, шорянь.

Виякай!

13.ÂÀÉ, ÄÀËÈ-ÄÀËÈ

Âàé, äàëè-äà(à)ëè,

Даль, Иванонь Танянясь. (2x)

Перьф ц¸каня пайгонясь. (2x) Наряжафста якайнясь. (2x) Бта мазы няканясь.

Âàé, äàëè-äà(à)ëè,

Даль, Андреень Веранясь. (2x) Вес¸ланя, салунясь. (2x) Страсть вес¸лай ломаннясь. Вай, дали-да(à)ëè,

Даль, Федькань Любанясь. (2x) Тяштальмоса пирьф тяи. (2x) Пяк цебярьса прянц няи.

Âàé, äàëè-äà(à)ëè,

Дали, Люкань Надянясь. (2x) Карьс аф ладяй ленганясь. (2x) Нурдса аф ладяй пенгянясь. Вай, дали-да(à)ëè,

Даль, Левань Танянясь. (2x) Аф оцюня, ¸мланя. (2x) Цеберь ¸ню ломання.

MEIE SUVED TULEVAD

Nr 12-14 kuuluvad kevadelaulude hulka, mida lauldi ajal vastlapäevast kuni urbepäevani.

Meie suved tulevad pilve, pilvega. Pajudelt niriseb vett oja, ojana.

Jänesed mängivad oma sabatupsudega, jaa. Päikselinnuke mängib oma silmadega.

Meie Marhvake mängib oma Jagooriga. “Läki, Marhva, põllule, õllele.”

“Ei ma tule põllule, õllele.” Las Marhva läheb ees, Marhvata ei leia teed.

Mu pea käib ringi, käib ringi. Vijakai!

VAI, DALI-DALI

Kevadine ringmängulaul küla neidude kiituseks.

Vai, dali-dali,

dal, Iivani Taanjake.(2x) Tupsuga kellukesed puusal,(2x) käib kaunilt riides,(2x)

justkui ilus nukuke. Vai, dali-dali,

dal, Andrei Veerake,(2x) Rõõmsake, rahutu (soolane), (2x) õudsalt rõõmus inime.

Vai, dali-dali,

dal, Fetka Ljuubake, (2x) pühib luuaga õue, (2x) peab ennast väga heaks. Vai, dali-dali,

dali, Luuka Naadjake, (2x)

see niineke ei kõlba viiskudeks, (2x) see haluke ei mahu rekke.

Vai, dali-dali,

dal, Ljoovi Taanjake, (2x) pole suur, vaid tilluke, (2x) tubli aruga inimlaps.

MEIDÄN KESÄMME SAAPUVAT.

Nr 12-14 ovat perinteisiä kevätlauluja, joita esitettiin laskiaisesta palmusunnuntaihin saakka.

Meidän kesämme saapuvat pilvineen, pilvineen. Keväinen vesi pajukkoa huuhtelee, huuhtelee. Jänikset leikkivät hännällään.

Aurinko leikkii säteillään. Marfani leikkii Jagorinsa kanssa.

“Marfa, mennään viljaan, kaljaan.” “En minä lähde viljaan, kaljaan.” Kulkekoon Marfa edellä.

Ilman Marfaa emme osaa perille. Pyörryttää, pyörryttää!

Vijakai!

VAI, DALI-DALI

Keväinen piirilaulu kylän nuorista neidoista.

Vai, dali-dali,

dal, Iivanan pikku Tanja, (2x) tupsut heiluu vyötäisillä, (2x) koreasti puettuna käy, (2x) kuin kaunis nukke.

Vai, dali-dali,

dal, Andrein pikku Vera, (2x) iloinen ja levoton, (2x) valtavan iloinen ihminen. Vai, dali-dali,

dal, Fetkan pikku Ljuba, (2x) luudalla lakaisee pihaa, (2x) itseään mainiona pitää.

Vai, dali-dali,

dali, Ljukan pikku Nadja, (2x) niinistä ei ole virsuiksi, (2x) halko ei sovi kelkkaan.

Vai, dali-dali,

dal, Levan pikku Tanja, (2x) pieni, piskuinen, (2x) nokkela pikku ihminen.

OUR YEARS, THEY COME

Nr 12-14 are traditional spring time songs, used at the period from Shrovetide to Palm Sunday.

Our years, they come, in clouds, in clouds.

Water sprinkles from the willows in pitchers, in pitchers. Rabbits, they play with their tails.

The sun bird plays with its eyes. My Marfa is playing with her Yagor. “Let’s go for grain and malt.”

“I won’t go for grain or malt.” Let Marf go before us,

without Marfa I can’t find the way. I’ll faint, I’ll faint.

Viyakai!

VAI, DALI-DALI

Spring time circle game song about the young girls of the village.

Vai, dali-dali,

dal, Ivan’s little Tanya, (2x)

is the one with pompom balls at her waist, (2x) the one who goes well dressed, (2x)

just like a cute doll. Vai dali-dali,

dal, Andrei’s little Vera, (2x) happy and restless, (2x) quite a happy lady.

Vai dali-dali,

dal, Fedka’s little Lyuba, (2x) sweeps the yard with a broom, (2x)

and she considers herself quite good. Vai dali-dali,

dali, Lyuka’s little Nadya, (2x)

she’s like bass that won’t make slippers, (2x) like fire wood that won’t fit in a sledge.

Vai dali-dali,

dal, Leva’s little Tanya, (2x) small, tiny, (2x)

and clever little girl.